Kylläpä on perseestä oleva kaupunki. Tai sitten sen asukkaat ovat perseestä, tai minä olen perseestä (joka tosin on mahdotonta), mutta yksikään ihminen ei tunnu olevan tapaamiskelpoinen tässä haisevassa kaupunkiloukussa. Ei siinä mitään, joskus käy niin, mutta kun kolmatta lomaa tuntuu menevän näin, niin on se aika ärsyttävää. Vapaalle tuolta armeijaloukusta kun niin harvoin pääsee. Ei niitä päiviä huvita viettää jollain koneella tai työpöydällä tai ainakaan lenkillä.
Näin. Nyt on hoidettu pakollinen avautuminen, ja ilmoitettu olemassaolosta. Niin ja TÄTTÄRÄÄÄ!!! Tämä blogi on ollut yli vuoden pystyssä, ou jeah!
