Pitkästä aikaa olen onnistunut läjäyttämään hanurini sohvaan kiinni ja sen kunniaksi ajattelin tykittää pientä päivitystä tähän blogin ihmeelliseen maailmaan. Tapahtumaa on viime aikoina ollut niin maan perkuleesti (viime yö oli ensimmäinen hetki about viikkoon, kun sain takamukseni oikeasti alas ja oltua hetken), etten jaksa nyt tarkemmin selvittää mutta lyhennettynä: Hirviökäsiä, suolakurkkuja, taidetusta, runotusta, ropetusta, sekoilua, haahuilua, karaokea, tilateosta, viiniä, 50 euroa rahaa ja mahdollisesti matka siperiaan.
On uskomatonta minkämoisen inspiraation jättipallon on onnistunut kalloonsa mahduttamaan. Ideoita sotkee mielen syövereistä esii nopeammin, kuin niitä ehtii toteuttaa ts. runsaudenpula uhkaa. Pelkään etten kohta enää saa tehtyä mitään kun miestä houkutellaan sataan suuntaan vielä tuon kaiken lisäksi. Onneksi kahvia sentään on. Voisi kokeilla vuorokauden ympäri työskentelyä.
Ei tässä sen enempää, päivitys vain.
Ps. Päivän ehdoton levy on Kauko Röyhkän Mieluummin vanha kuin aikuinen. Huomattavia biisejä eritoten: Huippumies, Pikku Tiina, Mieluummin vanha kuin aikuinen, 300MK, Kolme asetelmaa, Soitellaan + Paha maa -levyltä: Paha maa, Olen messias ja Majavalakki. Päätelkää siitä jotain.
torstai 26. helmikuuta 2009
perjantai 20. helmikuuta 2009
Työtös tuotos ja proosaprobleema
Selkeän proosan tuottaminen on uskomattoman hankalaa pitkän runoputken jälkeen! Paria kappaletta joutuu kirjoittamaan uusiksi useita kertoja ja lauseista uhkaa tulla murhaavan pitkiä ja omituisia. Muutaman novellin kirjoittaminen on suhteellisen mahdoton tehtävä, ja kun vielä Talviprojektiakin yrittää kehittää, niin yhyy jne. Ihan hyvä silti, että taas pääsee tähänkin kirjoittamisen muotoon sisälle. Ensimmäiset tekeleet pitkästä aikaa, saattavat olla todella mielenkiintoista materiaalia, sillä kielioppisäännöt ovat hieman erit kuin runoja paukutellessa.
Helmikuu on minulle perinteisesti todella tuottoisaa aikaa. Töitä saattaa syntyä useita päivässä, niin maalauksen, piirrustukset kuin kirjoittamisenkin saralla. Pelkästään tänään olen työskennellyt (siis eilen) aamun kymmenestä eteenpäin. Keskiyöhön laskettuna se siis tekee 14 tuntia ja, ihan sanoakseni, yhä jatkuu.
Tupakkaa ja terästettyä kahvia -sarjan rinnalle on noussut Jokaisessa meissä -sarja, joka on eräs vanha sarjani uudelleen kehitettynä. Viimeksi se jäi hieman kesken. Nyt toivon loppuun asti vietyä. Tiedän paremmin, mitä OIKEASTI olen tekemässä, kuin viimeksi. Sarja ei ole kovin pitkä lähinnä neljä pientä maalausta, joten saanen sen ensiviikolla loppuun.
Helmikuu on minulle perinteisesti todella tuottoisaa aikaa. Töitä saattaa syntyä useita päivässä, niin maalauksen, piirrustukset kuin kirjoittamisenkin saralla. Pelkästään tänään olen työskennellyt (siis eilen) aamun kymmenestä eteenpäin. Keskiyöhön laskettuna se siis tekee 14 tuntia ja, ihan sanoakseni, yhä jatkuu.
Tupakkaa ja terästettyä kahvia -sarjan rinnalle on noussut Jokaisessa meissä -sarja, joka on eräs vanha sarjani uudelleen kehitettynä. Viimeksi se jäi hieman kesken. Nyt toivon loppuun asti vietyä. Tiedän paremmin, mitä OIKEASTI olen tekemässä, kuin viimeksi. Sarja ei ole kovin pitkä lähinnä neljä pientä maalausta, joten saanen sen ensiviikolla loppuun.
maanantai 16. helmikuuta 2009
Lähiaikakatsaus
Hmm, viimeiset pari päivää on ollut aika jännäheilumista:
PERJANTAINA minut kiskottiin epämääräisen piirrusteluduunailun äärestä baariin joskus puolen yön maissa ja rahattoman eteen heiteltiin tasaiseen tahtiin bissejä. Illan myötä eksyimme Wildiin, eli paikkaan, jossa käy pitkälti ruotsinkielistä diskopopulaa ja metalli/rock/punksankarit ahtoivat ruman naamansa sinne sekaan. Taisi rockpuolella paikkaa vallata vain omat lihavat perseemme.
Loppuillasta oli kuitenkin pakko ahtautua toiselle puolelle ja onnistuin hetkellisesti tanssittamaan siskoraukkaani väkisin. Ei valitettavaa paitsi se, että lauantaina jatkui sama linja mamoskan viinien kanssa, hmm.
*
Vaasa Unionin johtohahmoepämääräisyys päätti taas vaihteeksi, että tulee uskoon ja päätti kieltää tallistaan kaikki bändit, joiden sanoituksissa on "pahaa" ja se on nostanut aika jännähälyä paikkakunnan piireissä. Mielenkiintoista on etenkin se, että Grindcore ja metalcore-bändit pysyvät listalla, vaikka möykkävät ties mitä soopaa ja taitaa yksi Folkmetalbändi pakanoidakin mukana.
Neitsyitä ei sentään enää nyljetä, mutta mietintää herättää, onko niitä enää jaloissa påyörimässä, sillä totuus on, että samat neitoset on kiertänyt ihan kiitettävän osan jannuja musiikki& taideheilujissa. Varsin ärsyttävää. Olen jotakuinkin päättänyt, ettei enää ikinä Vaasalaisia naisia. Kuitenkin jonkun kaverin entinen tai muuta jännää.
SUNNUNTAINA hiippailin mynthonaskin voimalla kaverin taidenäyttelyn avajaisiin ja tulin tyylikkään myöhässä silmäpusseissa ja tikuksi jäätyneenä sillä hukkasin hanskani ja pipoa en ole koko talvena muistanut käyttää. Katsoimme Sarajevoräp -videon kolme kertaa ja minä söin paljon patonkia. Joitain todella hyviä töitä oli mukana joitain kivoja, pari mukavaa ja muutama tylsyyden ylistys.
MAANANTAINA henkiin herätetty Kuutamotuotanto pörähti liikkeelle oikein kunnolla sillä aloimme koota apuraha-aatteella teosta Vaasan nuoresta taiteilijapolvesta. Tuotos vaikuttaa todella hyvältä jos jengi ei ala putoilemaan matkasta (joka on liian usein tapana) ja minä työstän innoissani ensimmäistä sarjaa siihen. Myös sarjani Tupakkaa ja terästettyä kahvia on hyvässä vauhdissa. Kaiken kaikkiaan lupaava kevät, HAA! Tosin kiireinen olen hieman. Toivottavasti jää hieman aikaa myös internetjumitukselle.
PERJANTAINA minut kiskottiin epämääräisen piirrusteluduunailun äärestä baariin joskus puolen yön maissa ja rahattoman eteen heiteltiin tasaiseen tahtiin bissejä. Illan myötä eksyimme Wildiin, eli paikkaan, jossa käy pitkälti ruotsinkielistä diskopopulaa ja metalli/rock/punksankarit ahtoivat ruman naamansa sinne sekaan. Taisi rockpuolella paikkaa vallata vain omat lihavat perseemme.
Loppuillasta oli kuitenkin pakko ahtautua toiselle puolelle ja onnistuin hetkellisesti tanssittamaan siskoraukkaani väkisin. Ei valitettavaa paitsi se, että lauantaina jatkui sama linja mamoskan viinien kanssa, hmm.
*
Vaasa Unionin johtohahmoepämääräisyys päätti taas vaihteeksi, että tulee uskoon ja päätti kieltää tallistaan kaikki bändit, joiden sanoituksissa on "pahaa" ja se on nostanut aika jännähälyä paikkakunnan piireissä. Mielenkiintoista on etenkin se, että Grindcore ja metalcore-bändit pysyvät listalla, vaikka möykkävät ties mitä soopaa ja taitaa yksi Folkmetalbändi pakanoidakin mukana.
Neitsyitä ei sentään enää nyljetä, mutta mietintää herättää, onko niitä enää jaloissa påyörimässä, sillä totuus on, että samat neitoset on kiertänyt ihan kiitettävän osan jannuja musiikki& taideheilujissa. Varsin ärsyttävää. Olen jotakuinkin päättänyt, ettei enää ikinä Vaasalaisia naisia. Kuitenkin jonkun kaverin entinen tai muuta jännää.
SUNNUNTAINA hiippailin mynthonaskin voimalla kaverin taidenäyttelyn avajaisiin ja tulin tyylikkään myöhässä silmäpusseissa ja tikuksi jäätyneenä sillä hukkasin hanskani ja pipoa en ole koko talvena muistanut käyttää. Katsoimme Sarajevoräp -videon kolme kertaa ja minä söin paljon patonkia. Joitain todella hyviä töitä oli mukana joitain kivoja, pari mukavaa ja muutama tylsyyden ylistys.
MAANANTAINA henkiin herätetty Kuutamotuotanto pörähti liikkeelle oikein kunnolla sillä aloimme koota apuraha-aatteella teosta Vaasan nuoresta taiteilijapolvesta. Tuotos vaikuttaa todella hyvältä jos jengi ei ala putoilemaan matkasta (joka on liian usein tapana) ja minä työstän innoissani ensimmäistä sarjaa siihen. Myös sarjani Tupakkaa ja terästettyä kahvia on hyvässä vauhdissa. Kaiken kaikkiaan lupaava kevät, HAA! Tosin kiireinen olen hieman. Toivottavasti jää hieman aikaa myös internetjumitukselle.
torstai 12. helmikuuta 2009
Artistista mursuutta ja yhteistöiden makuisuutta
Kuutamotuotanto on jälleen osoittanut heräämisen merkkejä oluttuopin ääressä jota kaadoimme kurkkuumme erään kurssiolion syntyvyysjuhlan kunniaksi. Näyttelyiden ja taideproduktioiden ja taiteellisten yhteistöiden (voi ei! en ole ilmeisesti ottanut vieläKÄÄN opikseni o.O) tuoksua leijuu ilmassa ja olen innoissani. Tupakkaa ja terästettyä kahvia näyttelyajatus alkaa ottaa muotoaan ja osoittaa fyysisen olemassaolon merkkejä.
Hmm, kouluttautumisajatukseni loksahti viimein kohdalleen, kun suuntana taideala luentoa piti meille (älkää ps. IKINÄ hankkiko itsellenne krapulaa luennolle :P) joku taiteiden maisterimikälie, ja tuli maininneeksi International School of Art:in, joka on pohjoismainen taidekouluyhteistyö Kokkolassa, ja se vaikuttaa aivan mahtavalta!
Kurssilla on yksi, joka on käynyt sen ja hän kertoi koulusta. Kehui paljon. Opiskelusta saa 2. asteen opintotuen ja ikioman työhuoneen ja sinne on avaimet ja työtä saa tehdä 24/7, eli epälaillisen epävirallisesti siellä voi vaikka punkata.
Tottumuksesta Kokkola on myös pyörämatkan päässä. Viikonloppu riittää hyvin molempiin suuntiin, mutta vatsataudin hankkiminen matkalla on kokemuksesta epäsuositeltavaa. Kotikulmatkaan eivät siis pääsisi täysin unohtumaan :P
Haen tuonne varmaan tänä keväänä ja insertoidun intin jälkeen.
Hmm, kouluttautumisajatukseni loksahti viimein kohdalleen, kun suuntana taideala luentoa piti meille (älkää ps. IKINÄ hankkiko itsellenne krapulaa luennolle :P) joku taiteiden maisterimikälie, ja tuli maininneeksi International School of Art:in, joka on pohjoismainen taidekouluyhteistyö Kokkolassa, ja se vaikuttaa aivan mahtavalta!
Kurssilla on yksi, joka on käynyt sen ja hän kertoi koulusta. Kehui paljon. Opiskelusta saa 2. asteen opintotuen ja ikioman työhuoneen ja sinne on avaimet ja työtä saa tehdä 24/7, eli epälaillisen epävirallisesti siellä voi vaikka punkata.
Tottumuksesta Kokkola on myös pyörämatkan päässä. Viikonloppu riittää hyvin molempiin suuntiin, mutta vatsataudin hankkiminen matkalla on kokemuksesta epäsuositeltavaa. Kotikulmatkaan eivät siis pääsisi täysin unohtumaan :P
Haen tuonne varmaan tänä keväänä ja insertoidun intin jälkeen.
maanantai 9. helmikuuta 2009
Kotiviikonloppu(ko)
Lattiani on ps. täynnä jotain veren näköistä juttua, enkä jaksa nousta ja siivota sitä. Kissani levittää sitä parasta aikaa ja sillä näyttää olevan hauskaa, joten olkoon. Peiton alla maanantai-iltapäivänä on liian harvinaista makuisullisuutta, joten tässä olen, enkä liiku, haa!
Männä viikonloppuna ei tieni yltänyt sen enempää itään kuin Traconiinkaan (saati Frost biteen) sillä koko helveten maailmankaikkeus päätti junailla, jota vastaan minulla ei sinänsä ole mitään paitsi rahatilanteellani, höh. Siitä hyvästä ajelehdin rumana ristinummelle, eli nistinummelle, jossa istuimme peliporukan iltaa. Siinähän se meni pienellä fatsin kustantamalla kaljapatteristolla ja Jägermeisterin suosiollisella kevytavustuksella mattoon kääriytyneenä koisien. Liero on yhä kovispeli! (ja Areena 5 tarttui käteen, hitto, alan nörtiksi, haa!)
Sunnuntai-iltaan mennessä ei kukaan ollut kuollut (eikä tosin edes lähtenyt kanssani laulamaan karaokea ;__;) joten lähdin mukavan suopeasti kotiin kyytiä pummien. Kotona sitten haiseva kissa häiriöi maailmankaikkeutta äärimmäisen rumalla mölinällään ja aiheutti seiniin röytöjä. Kostoksi tungin hammastahnaa naamaani ja menin koisimaan, nyt heräsin ja makoilen verimerta tutkien, so kool!
Männä viikonloppuna ei tieni yltänyt sen enempää itään kuin Traconiinkaan (saati Frost biteen) sillä koko helveten maailmankaikkeus päätti junailla, jota vastaan minulla ei sinänsä ole mitään paitsi rahatilanteellani, höh. Siitä hyvästä ajelehdin rumana ristinummelle, eli nistinummelle, jossa istuimme peliporukan iltaa. Siinähän se meni pienellä fatsin kustantamalla kaljapatteristolla ja Jägermeisterin suosiollisella kevytavustuksella mattoon kääriytyneenä koisien. Liero on yhä kovispeli! (ja Areena 5 tarttui käteen, hitto, alan nörtiksi, haa!)
Sunnuntai-iltaan mennessä ei kukaan ollut kuollut (eikä tosin edes lähtenyt kanssani laulamaan karaokea ;__;) joten lähdin mukavan suopeasti kotiin kyytiä pummien. Kotona sitten haiseva kissa häiriöi maailmankaikkeutta äärimmäisen rumalla mölinällään ja aiheutti seiniin röytöjä. Kostoksi tungin hammastahnaa naamaani ja menin koisimaan, nyt heräsin ja makoilen verimerta tutkien, so kool!
keskiviikko 4. helmikuuta 2009
Artista? kuka helvetti niin väitti?Aivotatuointi?ENNÄÄ!
Minut on asetettu taidealakurssille ja nyt ruma pärstäin kummittelee siellä. Tahtovat ilmeisesti väkisin minusta rahattoman laitakatulaisen, mutta mikäs siinä!
Luokka on helvetenmoinen jännäseos, ja sieltä löytyy porukkaa joka lähtöön. On piirtäjää, kirjoittajaa, videotaitajaa, epämääräisyyttä ja kotiäitejä, joka ilmoitti vahvuuksiseen (joita ei meinannut sadan vuoden kuristamisen uhallakaan löytää) mm. imuroinnin ja "olen aika hyvä kuskaamaan lapsia". Siinä sitten taidealan sankari.
Mukana on myös Irakin kansallisteatterin entinen suurnäytelmien ohjaaja ja Apuraha elokuvatuottaja, ts. ihan helvetenmoisia ammattilaisia, jotka nyt on vain pistetty tuonne haisemaan, kun tällä hetkellä ei ole projekteja.
En oikeasti ymmärrä, mitä helvettiä teen väärin, mutta nuo saatanan työnhakuperseet päättävät ikuisesti ja aina ikuisesti, että minusta tulee laulaja, jolle on uhrattu hakurumuuden KAKSI ensimmäistä sijaa, sitten olen kuvataiteilija, sitten kirjailija, sitten ÄIDINKIELENOPETTAJA O.o tulisi murhattuja lapsia. Mutta joo, nuo alkupäät on ihan typeriä, sillä mistä helvetistä ne voi edes ehdottaa tuollaista, sillä joku täysin laulutaidoton (minä lähes) voi saada tuollaisen tuloksen ja älynväläyksen, että hitto, alan laulajaksi! ja sukeltaa sitten täysillä unelmaansa ja johonkin kirottuihin idolskisoihin o.o On se hienoa...
Blöö, nyt minun pitäisi keksiä, mitä tahdon olla. Huomenna on joku haastelujuttu. Tuo yksi pitäisi olla täytettynä ja olen tehnyt sitä koko päivän ja puolet on vielä keksen, hmm.
Hmm, ja joo. Uusi runokokoelma on suunnitteilla. Kirveellä veistetyt sydämet on vahvoilla sijoilla tulevasta. Tiedossa siis kulmikasta ja rosoista rakkaustarinaa.Rakkaudesta on vaikea kirjoittaa HYVIN paskaa on maailmansivut täynnä. On mukava haastaa itseään.
Luokka on helvetenmoinen jännäseos, ja sieltä löytyy porukkaa joka lähtöön. On piirtäjää, kirjoittajaa, videotaitajaa, epämääräisyyttä ja kotiäitejä, joka ilmoitti vahvuuksiseen (joita ei meinannut sadan vuoden kuristamisen uhallakaan löytää) mm. imuroinnin ja "olen aika hyvä kuskaamaan lapsia". Siinä sitten taidealan sankari.
Mukana on myös Irakin kansallisteatterin entinen suurnäytelmien ohjaaja ja Apuraha elokuvatuottaja, ts. ihan helvetenmoisia ammattilaisia, jotka nyt on vain pistetty tuonne haisemaan, kun tällä hetkellä ei ole projekteja.
En oikeasti ymmärrä, mitä helvettiä teen väärin, mutta nuo saatanan työnhakuperseet päättävät ikuisesti ja aina ikuisesti, että minusta tulee laulaja, jolle on uhrattu hakurumuuden KAKSI ensimmäistä sijaa, sitten olen kuvataiteilija, sitten kirjailija, sitten ÄIDINKIELENOPETTAJA O.o tulisi murhattuja lapsia. Mutta joo, nuo alkupäät on ihan typeriä, sillä mistä helvetistä ne voi edes ehdottaa tuollaista, sillä joku täysin laulutaidoton (minä lähes) voi saada tuollaisen tuloksen ja älynväläyksen, että hitto, alan laulajaksi! ja sukeltaa sitten täysillä unelmaansa ja johonkin kirottuihin idolskisoihin o.o On se hienoa...
Blöö, nyt minun pitäisi keksiä, mitä tahdon olla. Huomenna on joku haastelujuttu. Tuo yksi pitäisi olla täytettynä ja olen tehnyt sitä koko päivän ja puolet on vielä keksen, hmm.
Hmm, ja joo. Uusi runokokoelma on suunnitteilla. Kirveellä veistetyt sydämet on vahvoilla sijoilla tulevasta. Tiedossa siis kulmikasta ja rosoista rakkaustarinaa.Rakkaudesta on vaikea kirjoittaa HYVIN paskaa on maailmansivut täynnä. On mukava haastaa itseään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)