Nojjå. Tässä sitä sitten ollaan tietämättä, mitä tehdä, kuollako vai juoda kahvia kun suosikki-pub on käynyt tiensä loppuun.. Mitä on elo ilman D.O.M Munkhousea? Kärsimystä, veikkaisin. Kuka nyt osaa kaataa minulle sitä japsi-viskiä, jonka nimeä en ikinä muista? Perhana, liikaa hienoja iltoja siellä tuhlattu. Muisteloinen paikka ja hauskaa on ollut.
Sitten pakollinen biisi kaikille Morning Aftereille:
Ja noin. Taas yksi syy vähemmän kuulua Vaasaan. Enää on Brändöö ja muutama nurkkaus, jotka ovat korvattavissa. Viimeiset kusipäätkin muuttavat syksyä vasten pois paria supersaamatonta lukuunottamatta ja heidänkin jäämisensä johtuu vain, noh, saamattomuudesta. täytynee nyt itsekin sitten muuttaa puheet todeksi.
Ok. Pääsin niihin typeriin pääsykokeisiin siihen ympäristöhippiyskouluun. Toivottavasti allergiareaktiot eivät iske ylle liian vahvasti jo ovesta sisään astuessani... pelastakaa minut ja antakaa paikan olla olematta täynnä maailmanpelastajamimmejä liian isoissa pipoissaan ja juuttisäkeissä (vai hä :P)
