keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Ihmistelyistä

Ihmiset eroilee. Niillä on buumi. Se tarkoittaa, että minulle kerrotaan paljon asioita ja minulle tarjotaan viinaa, että kuuntelisin paljon asioita, mutta unohtaisin ne myös.

On hankalaa, kun noiden katkenneiden juttujen molemmat osapuolet ovat usein hyvinkin lähipiiriä. Molemmat osapuolet sitten avautuvat minulle sadan vuoden stoorin pahimmillaan, ja kuuntelen sitten molempia... Ei siinä mitään. Itse en asetu oikeastaan ikinä erityisesti kummankaan puolelle vaan annan selvittää sotkunsa itse... Se on vain intressanttia.

En tiedä. Itse en ole mikään joka kulman takana rakastuja, niin kuin osa lähipiiristä. Ainakin he ovat suhteellisen onnellisia asian kanssa. Surevat hetken ja aloittavat sitten uuden jutun. Minäkin olen siis tyytyväinen loppujen lopuksi.