Ajatuskuormaa, eteeristä metallia, bluesverta ja kahvia
tiistai 23. joulukuuta 2008
Äänirunoja
Hmm, muutama viikko sitten äänitimme kaverin luona ajan kuluksi joitain runojani ihan kokeilumielessä. Tässä hieman illan tuotoksia, nauttikaa jos olette nauttiaksenne!
Ensimmäinen ja toinen olivat suosikkejani, kaksi viimeistä taas vaikuttivart keskeneräisimmältä, vaikka mielenkiintoisia nekin. Nämä toimivat ääneen luettuina hyvin, sellaista rauhallista ja pehmeää poljentoa - tykkäsin kovasti. Kirjoitat muuten aina aika aistillisia runoja, pitäisiköhän sinut haastaa kirjoittamaan toisenlaisesta aiheesta...
Onpas dramaattista. :p Hmm, siis, äänesi on pelottavampi kuin muistelin... En oikein saa keskityttyä runoihin itseensä (vaikka meniön taisin huomata myös, hmm). No, varmaankin perheeni ainakin nauttii tästä viihdykkeestä. (Tosin vaihtelevat kyllä aktiivisesti huonetta, pitävät televisiota kovalla eivätkä kyselle aiheesta.) ^^
Kiitos paljon kaikille! Meniö on hassunhauska sana. Suomessa on paljon tyylikkäitä kotimaisempia sanoja autolle, vaikka auto onkin niin helppo suomalaisen lausua. Koko kansan lapsi = paljon nimiä, ja miksipä niitä ei käyttäisi.
Nämä on tosiaan luettu nauhalla extemporé ja suoraan muistikirjalta, joten sisältö välillä saattaa ontua. Koneelta löytyy lopummisemmat versiot. Rakasta minut lihaksi on sellainen, jonka tahdon kirjoittaa vielä mahdollisimman hyväksi. Esinebluesista pidän tosin paljon suht. noin.
Olen intohimoinen ihminen. Ajan jotenkin runon vaikka kattilanpohjasta tähän tyyliin... Hankala laittaa kirjoittamaan muuta, ja tällä hetkellä ei paljoa kiinnostakaan ennen kylmiksen valmistumista!
Heha, ääntäni vieläpä kiltinnettiin ja nostettiin korkeammaksi naisäänen säädöillä :P En ole kovin suloäänihuulinen :D Perheelle onnea! Ovat saaneet palan ruman vaasalaisen mölinää!
4 kommenttia:
Aika nerokkaita, varsinkin kun laittoi kaikki soimaan yhtä aikaa. :D
"Meniö" --> neroutta käyttää juuri tuota sanaa, se on ihana sana, jumaloin sitä, vähän niin kuin hyrysysy tai piili
Kaiken kaikkiaan ultimaattisen tyylikästä ja tunnelmaa. Juuri sitä tyyliäsi, jota löytyy muistakin tekeleistäsi. Upeaa!
Ensimmäinen ja toinen olivat suosikkejani, kaksi viimeistä taas vaikuttivart keskeneräisimmältä, vaikka mielenkiintoisia nekin. Nämä toimivat ääneen luettuina hyvin, sellaista rauhallista ja pehmeää poljentoa - tykkäsin kovasti. Kirjoitat muuten aina aika aistillisia runoja, pitäisiköhän sinut haastaa kirjoittamaan toisenlaisesta aiheesta...
Onpas dramaattista. :p Hmm, siis, äänesi on pelottavampi kuin muistelin...
En oikein saa keskityttyä runoihin itseensä (vaikka meniön taisin huomata myös, hmm). No, varmaankin perheeni ainakin nauttii tästä viihdykkeestä. (Tosin vaihtelevat kyllä aktiivisesti huonetta, pitävät televisiota kovalla eivätkä kyselle aiheesta.) ^^
Kiitos paljon kaikille! Meniö on hassunhauska sana. Suomessa on paljon tyylikkäitä kotimaisempia sanoja autolle, vaikka auto onkin niin helppo suomalaisen lausua. Koko kansan lapsi = paljon nimiä, ja miksipä niitä ei käyttäisi.
Nämä on tosiaan luettu nauhalla extemporé ja suoraan muistikirjalta, joten sisältö välillä saattaa ontua. Koneelta löytyy lopummisemmat versiot. Rakasta minut lihaksi on sellainen, jonka tahdon kirjoittaa vielä mahdollisimman hyväksi. Esinebluesista pidän tosin paljon suht. noin.
Olen intohimoinen ihminen. Ajan jotenkin runon vaikka kattilanpohjasta tähän tyyliin... Hankala laittaa kirjoittamaan muuta, ja tällä hetkellä ei paljoa kiinnostakaan ennen kylmiksen valmistumista!
Heha, ääntäni vieläpä kiltinnettiin ja nostettiin korkeammaksi naisäänen säädöillä :P En ole kovin suloäänihuulinen :D Perheelle onnea! Ovat saaneet palan ruman vaasalaisen mölinää!
Lähetä kommentti