Edellisestä erästä on hetki ehtinyt vierähtää aikaa. Ongelmana on ollut lähinnä mikrofonittomuus, sillä kunnollisimmat ja parhaat äänitysvehkeet, jotka tiedän ja joihin olen yrittänyt päästä käsiksi, kuuluvat eräälle lievästi sanottuna epävakaalle ja ärsyttävälle hyypiölle, joten asia ei ole ottanut onnistuakseen. Tässä siis huonompilaatuisena, mutta nauhoitettuna joitain:
Me kaikki olemme eksyneet valojen mereen:
Merkittyjä jälkiä:
Oikeutemme on kuolla valitsemallamme tiellä:
Musta kaupunki:
Moottorit:
1 kommentti:
En ole koskaan kuunnellut konkreettisesti runoja, ainakaan tässä muodossa. Ehkä sen takia se oli hieman epämiellyttävää, koska kun itsekseen lukee painottaa sanoja omalla tavallaan. Ja nyt kun kuulee itse tekijän puhuvan omia runojaan... Hämmentävää. Siltikään se ei alenna näiden runojen arvoa millään lailla. Päinvastoin.
Sinulla on hyvin vahva kieli runoissasi. Maalaat sanoilla hyvin eläviä kuvia. Erityisesti pidin Oikeutemme on kuolla valitsemallamme tiellä -runon kuvasta.
Lähetä kommentti